MAASEUTUELINKEINOJEN Pvm

VALITUSLAUTAKUNTA 17.11.2005

ENNAKKOTAPAUSREKISTERI

MAASEUTUELINKEINOJEN RAHOITUSLAKI

INVESTOINTITUKI

LANTALA / LIETESÄILIÖ

KUSTANNUS

HAKEMUS

TYÖN ALOITUS

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työvoima- ja elinkeinokeskus (jälj. TE-keskus) oli 16.3.2005 antamallaan muutospäätöksellä

(Dnro 2473/5000- 2001) myöntänyt viljelijäpuolisoille lisäkustannusten 22 109 euron osalta lisää

investointitukea avustuksena lantalaa varten myönnettävän enimmäistukitason 25 %:n mukaisesti.

Päätöksen mukaan 10.5.2002 annetun tukipäätöksen mukaisen lainan enimmäismäärä ei

valtionlainan osalta muuttunut, koska maa- ja metsätalousministeriö on 15.3.2005 ilmoittanut,

ettei määrärahaa valtionlainan korottamiseksi voida myöntää. Rakennussuunnitelmaa on muutettu

lietesäiliön rakentamisen osalta ja muutoksen johdosta lisääntyneinä hyväksyttävinä kustannuksina

on muutospäätöstä annettaessa käytetty 14.3.2005 hyväksyttyjä yksikkökustannus .

VAATIMUKSET VALITUSLAUTAKUNNASSA

Valittajat ovat vaatineet TE- keskuksen em. päätöksen kumoamista valtionlainaa koskevilta osin ja

valtionlainan myöntämistä hyväksyttäville yksikkökustannuksille tai toissijaisesti rahoituslain

mukaisen korkotukilainan myöntämistä hylätylle valtionlainan määrälle.

VALITUSLAUTAKUNNAN RATKAISU

Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta hylkää valituksen valtionlainan myöntämistä koskevan

vaatimuksen osalta. Asia siirretään vaihtoehtoisena vaatimuksena esitetyn luottolaitoksen omista

varoista myönnettävää korkotukilainaa ja sen korkotukea koskevan vaatimuksen osalta Satakunnan

työvoima- ja elinkeinokeskukselle ensi asteena käsiteltäväksi.

Perustelut

Maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999, jälj. rahoituslaki) 7 §:n 1 momentin mukaan maa- ja

metsätalousministeriö huolehtii tämän lain tarkoituksiin käytettävissä olevien varojen ohjaamisesta

antamalla Euroopan yhteisön säännöksiä, lakia, valtioneuvoston päätöstä ja maatilatalouden

kehittämisrahaston käyttösuunnitelmaa tarkempia määräyksiä varojen käytöstä. Rahoituslain 7 §:n

2 momentin (274/2003) mukaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään varojen

alueittaisesta, toimialoittaisesta ja kohderyhmittäisestä ohjaamisesta. Lisäksi maa- ja

metsätalousministeriö antaa määräyksiä varojen määrällisestä ohjaamisesta.

Rahoituslain nojalla annetun 1.1.2005 voimaan tulleen maatilatalouden rakennetuen ja

vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2005 annetun maa- ja

metsätalousministeriön asetuksen (1436/2004) 10 luvussa on säädetty investointien tuen muoto ja

enimmäismäärä. Asetuksen 50 §:n 1 momentin mukaan edellä 2, 7 ja luvussa tarkoitettu tuki

myönnetään avustuksena, korkotukilainan korkotukena tai valtiontakauksena taikka niiden

yhdistelmänä ottaen kuitenkin huomioon, mitä 52- 55§:ssä säädetään. Maaseudun

kehittämistoimenpiteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä annetun maa- ja

metsätalousministeriön asetuksen (129/2002) 10 §:n mukaan tuettavan toiminnan

hyväksyttävä alkamisajankohta sekä hyväksyttävien kustannusten syntyminen ratkaistaan sen

ajankohdan perusteella, jona hakemus on tullut vireille toimivaltaisessa työvoima- ja

elinkeinokeskuksessa. Em. asetuksen 8 §:n 1 momentin mukaan lisätukea on ollut haettava ennen

sen toimenpiteen aloittamista, joka on lisätuen perusteena. Näissä lisätuen tai tuen ehtojen

muuttamista koskevissa tapauksissa myös lisätuen muoto on katsottava ratkaistavan tämän

lisätukihakemuksen vireilletuloajankohdan perusteella. Valtionlainaa ei enää näin ollen voida

myöntää 11.3.2005 vireille tulleella rahoitushakemuksella, koska se ei sisälly tukimuotoihin, joita

hakemusajankohtavaiheessa 11.3.2005 voidaan myöntää.

Mitä tulee viljelijäpuolisoiden toissijaiseen vaatimukseen korkotukilainasta valtionlainan asemasta,

valituslautakunta toteaa, että em. kohdentamisasetuksen 50 §:n ja liitteen mukaan sellaisen lainan

korkotukea olisi sinänsä ollut haettavissa lietesäiliötä varten. Luottolaitoksen heidän

lisätukihakemukseen liittämä lainanlupaus ei ole kuitenkaan koskenut sen omista varoista

anottavaa lainaa eli korkotukilainaa. Koska asiakkaan kannalta ei yleensä eikä selvästikään tässä

lainatyypillä ole merkitystä, valituslautakunta pitää perusteltuna siirtää asian mahdollisen erillisen

lisäkorkotukilainan korkotuen selvittämiseksi työvoima- ja elinkeinokeskukselle vielä ensi asteena

käsiteltäväksi. Viljelijäpuolisoille tulee tällöin myös varata mahdollisuus pankin korkotukilainan

luottolupauksen hankkimiseen po. lainan käytön ratkaisemiseksi. Sanottu kysymys olisi

valtionlainan saantimahdollisuuksien puuttuessa tullut hakijoita kuulemalla selvittää asian

luonteesta johtuen jo lisätuen käsittelyn yhteydessä. Lietesäiliön rakentamisen aloittaminen ei näin

ollen voi olla esteenä korkotukilainan hakemiselle.

Edellä olevan perusteella valituslautakunta on tehnyt ratkaisukohdan mukaisen päätöksen.

Sovelletut oikeusohjeet

Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki ( 329/1999 , muut. 44/2000 ja 274/2003 ) 7 §:n 1 momentti ja 2 momentti, 10 § 1 mom. 1 k., 16 § ja 64 §

Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä ( 609/2000 ) 79 §:n 1 momentti ( 1/2004 ) ja 82 § 1 mom.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2005 ( 1436/2004 ) 50 § ja liite

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maaseudun kehittämistoimenpiteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä ( 129/2002 ) 7 §:n 1 momentti ja 2 momentti ( 798/2003 ), 8 § ja 10 § (os. muut. 798/2003 )