INVESTOINTITUKI
VALITUKSENALAINEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN PÄÄTÖS
Työvoima- ja elinkeinokeskuksen (jäljempänä TE -keskus) 19.4.2005 antama päätös, jolla se on hylännyt valittajan 28.1.2005 vireille tulleen yritystoiminnan käynnistystukea (yrittäjän oma palkka) koskevan hakemuksen.
Päätöksen perustelujen
mukaan hakija harjoittaa matkailutoimintaa entisessä koulukiinteistössä.
Toiminta koostuu majoituksesta, pitopalveluista, luonto- ym. retkistä.
Kiinteistö koostuu saatujen tietojen mukaan n.
Valittaja vaatii asian uudelleen tutkimista ja valituksenalaisen päätöksen muuttamista.
Valittaja toteaa mm.,
että hän on hakenut TE- keskuksen käynnistämistukea yrittäjän omaan palkkaan,
koska hänen (työvoimahallinnolta) saamansa 5 kuukauden starttiraha on loppunut
eikä liiketointa on tuona aikana voitu aloittaa, koska luvat eivät olleet
kunnossa. alkuun. Valittaja on
ostanut talon 2.7.1999. Talo on ollut kouluna aikaisemmin ja kunnan
omistuksessa 1991 asti. "Koulussa" on harjoitettu maataloutta
aikaisemmin, koska tilalla on navetta ja aikaisemmin tilalla on ollut myös
peltoa noin
Valitus hylätään.
Maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999, os. muut. 44/2000) 3 §:n 1 momentin 1, 2, 4 ja 6 kohtien mukaan laissa tarkoitetaan:
1) maaseutuyrityksellä yritystä, joka harjoittaa maatilataloutta tai maatilatalouden yhteydessä muuta yritystoimintaa;
2) maatilataloudella maataloutta ja metsätaloutta;
4) muulla yritystoiminnalla sellaista muuta kuin 2 kohdassa tarkoitettua luonnon jatkuvaan tuottokykyyn perustuvaa yritystoimintaa sekä alkutuotannon yhteydessä harjoitettua muuta yritystoimintaa, joka työllistää yrittäjän ja hänen perheenjäsenensä lisäksi muita henkilöitä alkutuotanto mukaan luettuna enintään kolmea vuosityöpaikkaa vastaavasti;
6) maatilalla yhden tai useamman rekisteritilan tai tilanosan muodostamaa maatilataloudellista kokonaisuutta.
Saman pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun maaseutuyritykseen voidaan rinnastaa sellainen yritys, joka toimii palvelujen tai tuotteiden jalostus-, jakelu- tai myyntiketjun osana, siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.
Maaseudun kehittämisestä
annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 11 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan
tukea voidaan myöntää yhdelle tai useammalle luonnolliselle henkilölle
(yrittäjä). Saman pykälän 2 momentissa (1/2004) mainitaan mm., että tuen
myöntämisen edellytyksenä on, että 1 momentissa tarkoitettu yrittäjä harjoittaa
tai ryhtyy harjoittamaan rahoituslain 3 §:n 1 momentin 2 (maatilatalous) tai 4
(ns. muu maaseutuyritystoiminta) kohdassa taikka 2 momentissa (ns. ketjuyritys)
tarkoitettua yritystoimintaa tai täyttää rahoituslain 10 §:n 3 momentissa
säädetyt edellytykset. Edelleen saman asetuksen 49 §:n 1 momentin mukaan muun
yritystoiminnan kuin maatilatalouden käynnistämiseksi tai olennaiseksi
laajentamiseksi voidaan vähämerkityksisenä tukena myöntää tukea enintään 45
prosenttia yritystoiminnan aloittamisen tai
laajentamisen aiheuttamista ennakonpidätyksenalaisista palkka- ja välillisistä
työvoimakustannuksista. Pykälän 3 momentin (93/2002) mukaan yrittäjän omaan
palkkaan tukea voidaan myöntää aloitettavaa tai sellaiseen verrattavaa
yritystoimintaa varten vain, jos yrittäjän palkka on toiminnan käynnistymisen
kannalta tärkeä.
Tässä tapauksessa
valittajan omistuksessa on pinta-alaltaan noin
Saadun asiakirjaselvityksen sekä valittajan harjoittamastaan toiminnasta antamien suunnitelmatietojen perusteella valituslautakunta ensinnäkin toteaa, ettei valittajan harjoittamaa maaseutumatkailu- ja majoitustoimintaa voida itsessään pitää yllä selostetun rahoituslain (329/1999) 3 §:n 1 momentin 4 kohdan sekä valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 49 §:n 1 momentin mukaisena muuna sellaisena tukikelpoisena (kuin maataloutena ja metsätaloutena) yritystoimintana, joka perustuu luonnon jatkuvaan tuottokykyyn. Valittajan omistama vailla maatilataloudellista tuotantoa oleva tila yksistään ei edusta sellaista jatkuvaa luonnon tuottokykyä, jota valittajan harjoittamassa maaseutumatkailussa hyödynnettäisiin. Koska myöskään tuettavaksi esitetyn toiminnan yhteydessä hyödynnettävien tilan ulkopuolisten luonnon jatkuvaan tuottokykyyn perustuvien palveluiden ja yms. toimintojen osalta ei ole missään vaiheessa esitetty liiketoimintasuunnitelmassa selostettua liikeideaa tarkempia tietoja taikka näiden tueksi jo tehtyjä/jatkossa tehtäviä pitkävaikutteisia yhteistyö- yms. sopimuksia alueen maatalous- ja maaseutuyritysten kanssa, ei yritystoimintaa voida katsoa maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi sellaiseksi yritykseksi, joka toimii palvelujen tai tuotteiden jalostus-, jakelu- tai myyntiketjun osana, siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään ja joka näin voitaisiin katsoa ns. ketjuyrityksenä tukikelpoiseksi.
Yllä olevan perusteella valituslautakunta katsoo, asiaa enemmälti tutkimatta, ettei valituksenalaisen päätöksen lopputulosta ole syytä muuttaa valituksen johdosta.
Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/1999 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta 33 artikla
Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki ( 329/1999 , os. muut. 44/2000, 225/2002 ja 274/2003) 1 §, 2 §:n 1 mom., 3 ja 4 §, 5 §:n 1 mom., sekä 6, 10 ja 64 §
Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä (609/2000, os.muut. 93/2002, 356/2002 ja 1/2004) 1 §:n 1 mom., 11 §:n
1-2 mom., 11b §:n 1-2 mom., sekä 19 ja 49 §
Maa- ja metsätalousministeriön asetus maaseudun kehittämistoimenpiteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä (129/2002) 11 §:n 1 mom.