MAASEUTUELINKEINOJEN Pvm Dnro
VALITUSLAUTAKUNTA 13.3.2003 266/1/2002
ENNAKKOTAPAUSREKISTERI
MAASEUTUELINKEINOJEN RAHOITUSLAKI
NUOREN VILJELIJÄN ALOITUSTUKI / KÄYNNISTYSTUKI
MAATALOUS
OLENNAINEN MERKITYS
ELINKELPOISUUS
HEVONEN
HEVOSTALOUS
Työvoima- ja elinkeinokeskus (jälj. TE-keskus) hylkäsi 21.8.2002 antamallaan päätöksellä nuoren viljelijän aloitustukihakemuksen. TE-keskus katsoi, ettei tilan maataloudella (peltojen viljely) ole olennaista merkitystä yrittäjän toimeentulolle, sillä tilalla ei harjoiteta lainsäädännön tarkoittamaa maataloudeksi katsottavaa hevostaloutta eikä tilaa myöskään voida pitää lainsäädännön edellyttämänä taloudellisesti elinkelpoisena maatilana.
Nuoren viljelijän valituksen johdosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunta (jälj. MSVLK) kumosi TE-keskuksen päätöksen ja palautti asian TE- keskukselle uudelleen käsiteltäväksi. Perusteluinaan päätökselle MSVLK esitti mm. seuraavaa:
Neuvoston asetuksen (1257/1999) 8 artiklan 1 kohdan mukaan nuorten viljelijöiden aloitustukea asettautumisen helpottamiseksi myönnetään edellytyksin, että viljelijä ei ole täyttänyt 40 vuotta; viljelijällä on riittävä ammattitaito ja pätevyys; viljelijä aloittaa tilanpidon ensimmäistä kertaa; tilan taloudellinen elinkelpoisuus voidaan osoittaa; ja viljelijä ryhtyy tilanpidosta vastaavaksi yrittäjäksi.
Maaseutuelinkeinojen rahoituslain (jälj. rahoituslaki) 3 §:n 1 momentin mukaisesti kyseisessä laissa tarkoitetaan maataloudella mm. peltoviljelyä, karjataloutta ja muuta eläinten pitoa ja hevostaloutta, mutta kuitenkin valtioneuvoston ko. lain nojalla antaman valtioneuvoston asetuksen 609/2000 2 §:n 1 momentin 14 kohdan määritelmän mukaisesti hevostaloudella tarkoitetaan vain hevosten kasvatusta ja jalostusta, jonka pääasiallisena tarkoituksena on eläinten myynti. Ensin mainitun momentin 2 kohdan mukaan tarkoitetaan taas maatilataloudella maataloutta ja metsätaloutta sekä 1 kohdan mukaan maaseutuyrityksellä yritystä, joka harjoittaa maatilataloutta tai maatilatalouden yhteydessä muuta yritystoimintaa.
Rahoituslain 5 §:n 2 momentin mukaisesti tukea voidaan myöntää maaseutuyritykselle edellyttäen mm., että sen taloudellinen elinkelpoisuus voidaan osoittaa. Em. valtioneuvoston asetuksen 609/2000 15 §:n 1 momentin mukaan ko. elinkelpoisuutta arvioitaessa tulee ottaa erityisesti huomioon tuettavan toiminnan kannattavuus ja jatkuvuus, yrityksen taloudellinen asema ja maksuvalmius sekä tuotteiden ja palvelujen markkinointimahdollisuudet. Lisäksi saman asetuksen 13 §:n 1 momentin mukaisesti tuen myöntämisen edellytyksenä on tuettavan toiminnan harjoittaminen siten, että sillä on olennaista merkitystä yrittäjän toimeentulolle. Nuoren viljelijän aloitustukea koskevassa 35 §:n 1 momentissa on edellytetty yrittäjältä ryhtymistä maatalouden harjoittamiseen sanotussa 13 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin ja 36 §:n 1 momentissa edellytetty hankittavan maatilan täyttävän 15 §:ssä säädetyt taloudellisen elinkelpoisuuden edellytykset.
MSVLK totesi valittajan ostavan vanhemmiltaan tilan, jossa on omaa peltoa 14,75 ha, jolta saatava rehu käytetään tilan 4 hevosen ja 6 ponin rehuna. Näillä annetaan ratsastustunteja sekä järjestetään vaellusta ja ratsastusleirejä. Tilalla on sopivat tuotantorakennukset ja koneistus. Lisäksi tilalla on kasvullista metsämaata 60 ha, jonka metsän suositeltavaksi hakkuumääräksi on osoitettu 140-150 m3/vuosi.
MSVLK katsoi maataloudella olevan valittajan toimeentulolle olennainen merkitys, kun otetaan huomioon maatalouden tuet ja hevospalvelutuloista oman pellon keskimääräistä rehusadon arvoa vastaava osuus. Omille hevosille syötetyn oman pellon rehusadon arvona voidaan pitää Maaseutukeskusten liiton maatalouden 2001 mallilaskelmien pohjalta saatavaa arvoa, joka on esim. kultakin kaurahehtaarilta 3000 kg/ha x 0,65 mk ja kuivaheinähehtaarilta 4000 kg/ha x 0,75 mk.
MSVL piti selvitettynä, että viljelijälle po. tapauksessa muodostuu peltoalatukina ja sadon arvona noudatetun soveltamiskäytännön mukainen yli neljännes (yli 25 %) eli valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 13 §:n 1 momentissa tarkoitettua olennaista merkitystä osoittava osa hänen kokonaistuloistaan maataloudesta.
Edelleen MSVLK katsoi, että valittajan tilallaan hevosilla tuottamat ratsastus- ja siihen liittyvät virkistys- ja ulkoilupalvelut majoituksineen ovat samalla kertaa tilan alkutuotannon jatkuvaan tuottokykyyn perustuvaa yritystoimintaa, jossa käytetään oman 14,75 ha:n pellon rehusatoa, että myös maatilamatkailuun verrattavaa yritystoimintaa. Huomioon ottaen neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 8 artiklan 1 kohdan ja komission asetuksen EY N:o 445/2002 4 artiklan 2 kohdan säännökset tilasta ja sen elinkelpoisuudesta sekä sen rakenteellisesti sellaiseksi mukauttamisesta määräajassa sekä myös aikaisemmalla ohjelmakaudella komission rakenneasetuksen (EY) N:o 950/1997 10 artiklan 1 kohdassa ilmaistut periaatteet, joiden mukaan tilalta saatavaksi edellytettyjen tulojen vähimmäisosuuteen on voitu sisällyttää suoranaisten maatalouden tulojen (25 %:n osuuden) ohella mm. tilalla harjoitetusta metsätaloudesta, kotiteollisuudesta ja matkailusta saatavat tulot, ja myös huomioon ottaen valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 36 §:n 1 momentin ja siinä olevan viittauksen 15 §:n elinkelpoisuussäännökseen, valituslautakunta pitää perusteltuna, että edellä mainitut hevostalouteen liittyvät palvelutulot tulee ottaa huomioon tilan elinkelpoisuutta arvioitaessa.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/1999 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta; 1 ja 8 artiklat;
Komission asetus (EY) N:o 445/2002 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 4 artiklan 2 kohta;
Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999) 1, 3, 5, 6, 10, 16 ja 64 §;
Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä (609/2000) 2 § (os. muut. 93/2002), 13, 15, 35, 36 ja 39 §.