MAASEUTUELINKEINOJEN Pvm Dnro
VALITUSLAUTAKUNTA 6.3.2003 298/1/2002
ENNAKKOTAPAUSREKISTERI
MAITO
VIITEMÄÄRÄ
KIINTIÖ
SIIRTO
VÄHIMMÄISVIITEMÄÄRÄ
Työvoima- ja elinkeinokeskus (jälj. TE-keskus) oli päätöksellään 27.9.2002 hylännyt hakemuksen 23.9.2002 allekirjoitetulla kauppakirjalla hankitun meijerimaidon viitemäärän pysyvästä siirrosta ja yhdistämisestä hakijan entiseen meijerimaitoviite-määrään. Päätöksen perustelujen mukaan tuottajien välisen kaupan ehtona on, että ostajalle pysyvästi vahvistettu viitemäärä lisäviitemäärän oston jälkeen on 65 000 litraa kauppa-alueella 2. Kyseisen kaupan jälkeen ostajalle muodostuisi 61 626 litran viitemäärä.
Viljelijä A on hakenut muutosta em. päätökseen maaseutuelinkeinojen valitus-lautakunnalta (jälj. MSVLK) vedoten mm. siihen, että lisäkiintiö olisi tarpeellinen turvaamaan hänen (41 v) ja tyttärensä (9 v) toimeentulon jatkossa. A on pitänyt 7 – 8 lypsylehmää, vaikka navetassa olisi tilaa 10 lehmälle ja 5 hieholle sekä karsinatilat vasikoille. A asuu kotitilallaan tyttärensä ja äitinsä kanssa. Hänen avopuolisonsa ja tyttärensä isä B, joka viljeli omaa kotitilaansa n. 25 km:n etäisyydellä saaressa, kuoli yllättäen 7.2.2002, jolloin vanhassa navetassa ja vaikeissa olosuhteissa tapahtunut karjanpito piti lopettaa. Se olisi ollut muutoinkin lähiaikoina tarkoitus. A oli aikanaan alustavasti ”sopinut” B:n kanssa saada tämän kotitilan maitokiintiön sen jälkeen itselleen. A:n tyttären osuus on ½ kiintiön nyt luovuttavassa ko. perikunnasta.
MSVLK kumosi
valituksenalaisen päätöksen ja palautti asian TE-keskukselle uudelleen
käsiteltäväksi. Perusteluinaan MSVLK esitti seuraavaa:
Meijerimaidon viitemäärien siirtämisestä annetun asetuksen (583/2002), joka on suurimmalta osin tullut voimaan 22.7.2002, siirtymäsäännöksen (21 §) mukaan ko. asetuksella kumotaan vastaava vanhempi asetus (333/2000). Viimeksi mainitun vanhan asetuksen 9, 10 ja 12 §:ää sovelletaan kuitenkin 30.10.2002 saakka. Uuden asetuksen 9, 10 ja 12 §:ää sovelletaan 20 §:n mukaan vasta 1.11.2002 lukien. Nyt käsiteltävässä tapauksessa viitemäärän siirtoa koskeva kauppakirja on allekirjoitettu 23.9.2002 eli aikaisempien em. pykälien vielä ollessa sovellettavia. Huomioon ottaen kauppakirjassa ehtona olevan seikan, jonka mukaan kauppahinta maksetaan vasta kaupan tultua vahvistetuksi, mitä ei vielä ole hallinnollisesti tapahtunut, valituslauta-kunnan mielestä kauppakirjan allekirjoittamisajankohta ei kuitenkaan tässä tapaukses-sa estä siirron hakijalle mahdollisesti edullisemmilta osin em. uusienkin säännösten soveltamista vaihtoehtoisesti.
Asetuksen 333/2000 12 §:n mukaiset edellytykset pysyvälle siirrolle sopimuksen perusteella täyttyvät käsiteltävässä tapauksessa muilta osin, mutta ostajalle vahvistettava viitemäärä jää kaupan jälkeen 3 374 litraa alle 2 momentin mukaisen alueella 2 sovellettavan viitemäärän, joka on 65 000 litraa. Ko. asetuksessa ei ole säädetty mitään tästä säännöksestä poikkeamisesta. Sen sijaan uuden asetuksen 583/2002 12 §:n 3 momentissa on annettu työvoima- ja elinkeinokeskukselle mahdollisuus 9 §:n mukaisten hallinnollisten viitemääräkauppojen kohdalla poiketa viitemäärärajoituksista, alun perin erityisen painavista syistä ja sittemmin asetuksenmuutoksen 869/2002 mukaan pelkästään erityisistäkin syistä.
Valituslautakunta toteaa lisäksi, että tässä tapauksessa viitemäärän myyjänä on ostajan alaikäisen tyttären isän ja isoisän kuolinpesät ja että isällä olleesta maidontuotannosta ja viitemäärästä jäljellä oleva osa siirretään ko. maa- ja metsätalousministeriön asetusten 4 §:ään verrattavalla tavalla kuolinpesien tilalta toiselle tilalle, jolla ao. avopuolisoiden tytär äiteineen asuu ja jolta saa elantonsa.
Kun otetaan huomioon neuvoston asetus 3950/92 ja sen tavoitteet, uuden ministeriön asetuksen 583/2002 12 §:n 3 momentin (muut. 869/2002) ilmentämä kohtuullistamisperiaate, joskaan ko. momentin poikkeussääntö ei suoraan sovellu noudatettavaksi, sekä huomioidaan vielä valittajan erityiset olosuhteet ja siinä yhteydessä po. asetusten (333/2000 ja 583/2002) 3 §:n (Kuolinpesän viitemäärä) ja 4 §:n (Maidontuotannon siirtäminen toiselle maatilalle) säännösten periaatteet sekä lisäksi se, että ostajalle pysyvästi vahvistettavan viitemäärän suuruus kaupan teon jälkeen jäisi varsin vähän asetuksen 333/2000 12 §:n mukaisesta vähimmäisviitemäärästä, valituslautakunta katsoo, ettei estettä tässä tapauksessa ole poiketa jälkimmäisestä vähimmäisviitemäärää koskevasta säännöksestä. Tämän vuoksi valituslautakunta harkitsee oikeaksi kumota valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian työvoima- ja elinkeinokeskukselle uudelleen käsiteltäväksi. Valituslautakunta ei ole muilta osin tutkinut siirron edellytyksiä.
Neuvoston asetus (ETY) N:o 3950/92 maito- ja maitotuotealan lisämaksusta (muut. 1256/1999) 4 ja 8 artiklat;
Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta (1100/1994) 10 § ja 11 §;
Laki Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta (355/1995) 13 §;
Maa- ja metsätalousministeriön asetus meijerimaidon viitemäärien siirtämisestä (333/2000) 3 §, 4 § ja 12 §;
Maa- ja metsätalousministeriön asetus meijerimaidon viitemäärien siirtämisestä (583/2002) 2 §, 3 §, 4 §, 5 § (muut. 869/2002), 12 § (muut. 869/2002), 20 § ja 21 §;