MAASEUTUELINKEINOJEN Pvm

VALITUSLAUTAKUNTA 28.4.2005

ENNAKKOTAPAUSREKISTERI

MAASEUTUELINKEINOJEN RAHOITUSLAKI

INVESTOINTITUKI

RAIVAUSKONE

TARKOITUKSENMUKAISUUS

Työvoima- ja elinkeinokeskus (jäljempänä TE -keskus) hylkäsi 8.10.2004 antamallaan päätöksellä koneyhtymän 22.7.2004 vireille tulleen yritystoiminnan investointitukea koskevan hakemuksen. Tukea on haettu peltojen ja suoalueiden raivaustoiminnan aloittamiseen tarvittavan murskausjyrsimen hankintaan. Päätöksen perustelujen mukaan peltojen raivaustoiminnan tukemista ei nykytilanteessa katsota tarkoituksenmukaiseksi.

VAATIMUKSET VALITUSLAUTAKUNNASSA

Valituksessaan maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle koneyhtymä vaati tuen myöntämistä alkuperäisen hakemuksen mukaisesti. Valittajayhtymä viittasi maa- ja metsätalousministeriön linjanmuutokseen peltojen raivaustoiminnan osalta, joka on yllättänyt myös valittajan. Johtuen kuitenkin murskausjyrsimen käyttöominaisuuksista, jotka antavat mahdollisuuden myös suoalueiden murskaustoimintaan turvetuotantoa varten, valittaja katsoo, ettei hakemusta olisi tullut hylätä pelkästään peltojen raivaustoimintaan liittyneen ministeriön linjanmuutoksen vuoksi. Valittaja on viitannut myös murskausjyrsimen monipuolisiin ominaisuuksiin, jotka mahdollistavat mm. erilaisten ajourien ja liikuntaväylien raivauksen, metsäautoteiden raivauksen ja kunnossapidon, jään ja polanteen murskauksen, peltojen muokkauksen sekä maa-ainesten sekoituksen.

MAASEUTUELINKEINOJEN VALITUSLAUTAKUNNAN RATKAISU

Valitus hylätään.

Perustelut

Maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 5 §:n 2 momentin mukaan tukea voidaan myöntää sellaiselle maaseutuyritykselle, jonka taloudellinen elinkelpoisuus voidaan osoittaa ja joka edistää maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiä ja jonka tukemista voidaan pitää tämän lain tavoitteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisena.

Maaseudun kehittämistoimenpiteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (129/2002) 39 §:n 1 momentin mukaan tukihakemusta ratkaistaessa on huolehdittava, että tarkoitukseen osoitetut varat käytetään niihin hankkeisiin ja toimenpiteisiin, joiden avulla tehokkaimmin toteutetaan mahdollisen ohjelman ja rahoituslain tavoitteiden toteutumista. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan erityisesti on otettava huomioon, että laskelmat ovat vain osa niitä tosiseikkoja, joiden perusteella tuotannon kannattavuus ja yrityksen taloudellinen elinkelpoisuus arvioidaan. Varsinkin asianomaisen sektorin kulloinenkin markkinatilanne sekä yrityksen vakavaraisuus on otettava huomioon. Maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 24 §:n 3 momentin mukaan tukea ei saa myöntää muissakaan tapauksissa, jos sille tuotteelle, jota tukihakemus koskee, ei ole tavanomaisia markkinoita. Tavanomaisia markkinoita tarkastellaan tällöin yhteisön alueella, kansallisesti ja alueellisesti. Tukea yksinomaan alueellisen markkinatilanteen perusteella voidaan myöntää vain, jos hakija osoittaa tai muutoin voidaan todeta, että tuotteella tai palvelulla on kysyntää alueella eikä tuen arvioida vaarantavan olemassa olevien kilpailukykyisten yritysten toimintaedellytyksiä.

Maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2004 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (389/2004) 5 §:n 1 momentin 13 kohdan mukaan tukea voidaan myöntää tässä asetuksessa säädetyin tavoin muuhun yritystoimintaan kuin maa- ja metsätalouteen liittyviin investointeihin. Saman asetuksen 23 §:n 1 momentin mukaan edellä 5 §:n 13 kohdassa tarkoitettuna tukikelpoisena toimintana pidetään:

1) turvetuotantoa;

2) muuta koneurakointia maatilan tuotantovälineillä ja muuten tilalta käsin harjoitettuna kuin varsinaisen maatalouden töiden urakointia;

3) palvelujen tuottamista käyttäen hyväksi maatalouden tuotanto-omaisuutta, eläimet mukaan lukien, tai maatilan asuinrakennuksia;

4) ohjelmapalveluja ja muita aineettomia palveluja, joissa käytetään hyväksi maaseutua;

5) tavaroiden tuottamista pienimuotoisena yritystoimintana;

6) muuta 1―5 kohdassa tarkoitettuun toimintaan rinnastettavaa yritystoimintaa.

Saman asetuksen 31 §:n 1 momentin mukaan tukea investointeihin voidaan myöntää maaseutuyrityksille sekä rahoituslain 3 §:n 2 momentissa ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitetuille yrityksille, jotka harjoittavat yritystoimintaa maatilan ulkopuolella, jos toiminta liittyy:

1) muuhun metsätaloustuotteiden jalostukseen kuin kemialliseen puunjalostukseen;

2) palvelujen tai tavaroiden tuottamiseen;

3) 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden välittämiseen ja markkinointiin lukuun ottamatta maataloustuotteiden vähittäiskauppaa;

4) 23 §:ssä tarkoitettujen tuotteiden tai palvelujen välittämiseen tai markkinointiin;

5) yrityspalvelujen tuottamiseen;

6) muuhun toimintaan, joka voidaan rinnastaa 1―5 kohdassa tarkoitettuun toimintaan ja jota harjoitetaan yhteistyössä maaseutuyritysten kanssa.

Mainitun 31 §:n 3 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettu tuki ei saa edistää sellaisia hankkeita tai toimenpiteitä, joiden tukeminen 2 luvun mukaan on kiellettyä tai rajoitettua.

Vuoden 2004 lokakuussa voimaantulleiden luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2000) muutosten avulla uusien peltoalueiden raivausta on pyritty vähentämään jättämällä uudet alueet toistaiseksi luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötukien ulkopuolelle. Syynä tähän on ollut maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan se, että pellonraivaus on lisännyt Suomessa peltoalaa viime vuosina noin 13.000 hehtaarilla vuodessa, mutta määrärahat eivät kuitenkaan ole lisääntyneet, joten peltoalan kasvu on haluttu saada pysähtymään. Tämän mukaisesti myös valituslautakunta katsoo, ettei yritystoiminnan investointitukien myöntämistä pellonraivaukseen tarvittavan kaluston hankintaan voida TE-keskuksen päätöksessään esittämällä tavalla nykyisellään pitää tarkoituksenmukaisena.

Valittaja on tuonut esiin murskausjyrsimen soveltumisen myös suoalueiden käyttöönottojyrsintään turvetuotannon aloittamista varten sekä erilaisten ajourien ja liikuntaväylien raivaukseen, metsäautoteiden raivaukseen ja kunnossapitoon, jään ja polanteen murskaukseen, peltojen muokkaukseen sekä maa-ainesten sekoitukseen. Näiden osalta valituslautakunta ensiksikin toteaa, että maanrakennus- ja puunkorjuun konetyöt on Suomessa perinteisesti tehty suurelta osin itsenäisten koneyrittäjien toimesta ja ilman yritystoimintaan kohdistuvaa yhteiskunnan tukea. Tämän mukaisesti myöskään valituslautakunnan aikaisemmassa ratkaisukäytännössä maaseudun yritystoiminnan rahoitustukea ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena myöntää koneyrittäjille maanrakennuskoneiden hankintoihin, jollaisena myös po. murskausjyrsintä voidaan pitää, koska tuki asettaisi kysymyksessä olevan alan yrittäjät keskenään eriarvoiseen asemaan ja vinouttaisi kilpailua aloilla, joilla on riittävästi muutoinkin kapasiteettia. Riittävään kapasiteettiin tulee laskea mukaan alueella olevat kaikki samanlaisia maanrakennuspalveluita tarjoavat yrittäjät, ei vain tiettyä konetyyppiä käyttävät yrittäjät.

Kyseisen murskausjyrsimen käyttö suoalueilla puolestaan liittyy valittajan esittämällä tavalla ensisijaisesti alueiden käyttöönottoon eikä varsinaiseen turvetuotantoon. Lisäksi kyseinen murskausjyrsin-malli on luonteeltaan enemmän monitoimikone kuin turvetuotantoon tai turvetuotannon aloittamiseen liittyvä kone, vaikka sitä ostetaankin pienehköjen turvetuotantoalueiden urakointia varten. Huomioon ottaen aikaisemmin mainitun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (389/2004) 23 §:n maininta turvetuotannosta tukikelpoisena toimintana, jolla tarkoitetaan yrittäjiä, joiden toimintaan kuuluu varsinainen turvetuotantoketju kokonaisuudessaan, ei tukea po. murskausjyrsimen hankintaan voida myöntää tälläkään perusteella.

Yllä olevin perustein valituslautakunta katsoo, ettei TE-keskuksen päätöksen lopputulosta ole syytä muuttaa.

Sovelletut oikeusohjeet

Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999, os. muut. 44/2000, 225/2002 ja 274/2003) 1 ja 2 §, 5 §:n 2 mom. sekä 9, 10 ja 64 §

Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä (609/2000) 24 §:n 3 mom.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maaseudun kehittämistoimenpiteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä (129/2002) 1 ja 2 §, 39 §:n 1 ja 2 mom.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2004 (389/2004) 1 §, 5 §:n 13 kohta, 23 ja 31 §