ENNAKKOTAPAUSREKISTERI
MAASEUTUELINKEINOJEN
RAHOITUSLAKI
INVESTOINTITUKI
LÄMPÖKESKUS
MAATALOUSYHTYMÄ
PELTO
HALLINTA
Työvoima- ja elinkeinokeskus (jälj. TE-keskus) hylkäsi
11.11.2002 antamallaan päätöksellä valittajan hakemuksen, joka koskee
maaseutuelinkeinojen rahoituslain mukaista investointiavustusta
hakelämmitysinvestoinnille.(Valituslautakunta oli aiemmin 11.12.2003
antamallaan päätöksellä kumonnut samassa 30.10.2002 vireille tulleessa asiassa
annetun päätöksen ja palauttanut asian TE-keskukselle uudelleen käsiteltäväksi.)
Perusteluinaan TE-keskus esitti mm. seuraavaa:
Valittaja on hakenut avustusta hakelämmitysinvestointiin
omissa nimissään ja harjoittaa maataloutta maatalousyhtymän osakkaana 10.1.1999
allekirjoitetun yhtymäsopimuksen mukaisesti. Kyseisellä sopimuksella kaikki
valittajan tilan viljelykset on liitetty yhtymään ja valittajan vuosittainen
osuus maatalousyhtymän tuloksesta muodostuu korvauksista valittajan tilan
viljelysten ja tuotantovälineiden käytöstä sekä työkorvauksesta. Ko. sopimus ei
koske metsiä ja se on TE-keskuksen mielestä verrattavissa vuokrasopimukseen.
Perusteluissa katsotaan, että peltojen haltijana maatalouden harjoittaja on
maatalousyhtymä.
Edelleen TE-keskus viittasi em. yhtymäsopimukseen, jossa omistusoikeutta
kummankaan osapuolen kiinteään tai irtaimeen
omaisuuteen ole ko. sopimuksella siirretty, ja totesi, että valtioneuvoston
asetuksen (609/2000) 19 §:n mukaan tuotantoon käytettyä rakennusta koskevan vuokrasopimuksen
jäljellä olevan vuokra-ajan tulee olla vähintään kymmenen vuotta ja rakennettua
tai rakennettavaa tilaa tai tilanosaa koskevan vuokrasopimuksen tai kiinteistön
hallinnan jakamista koskevan sopimuksen tulee olla kiinnitetty tai rekisteröity.
Yhtymä ei perustelujen mukaan siten voisi saada tukea valittajan tilan lämpökeskuksen
tekemiseen.
Maa- ja metsätalousministeriön tuen kohdentamista koskevan
asetuksen (31/2002) 30 §:ssä tukikohteeksi määritellään maatilan lämpökeskus.
Po. perusteluissa katsotaan, että avustusta voidaan myöntää, jos lämpökeskus
palvelee maatalouden tuotantorakennuksia, ja asuinrakennusta varten voidaan em.
valtioneuvoston asetuksen 60 §:n huomioon ottaen myöntää vain lainaan liittyvää
tukea.
Lopuksi em. perustelujen mukaan metsätilan määritelmä
valittajan tilan kohdalla täyttynee, mutta koska hän ei itse hallitse eikä
viljele peltoja, ei maatalouden harjoittamisen määritelmä täyty, ja
lämpökeskuksen tukeminen edellyttää maatalouden harjoittamista omaan
lukuun.
Valittaja vaatii valituksenalaisen päätöksen kumoamista ja hakemansa
investointiavustuksen myöntämistä täysimääräisenä hakemuksen mukaisesti. Valittaja ilmoitti harjoittavansa
maatilataloutta siten, että hän harjoittaa metsätaloutta yksin ja maataloutta
maatalousyhtymän muodossa. Valittaja katsoo, ettei työvoima- ja elinkeinokeskus
voi tulkita yhtymäsopimusta vuokrasopimukseksi niin kuin se on tehnyt
valituksenalaisessa päätöksessään. Valittaja toteaa itse hakeneensa tukea eikä
yhtymä sekä ilmoittaa rakennusten olevan hänen hallinnassaan ja
maatalousyhtymällä olevan niihin vain käyttöoikeus. Valittaja viittaa vielä mm.
valituksenalaisessa päätöksessä mainittuun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen
(31/2002) 30 §:ään, jossa ei ole säädetty edellytettävän, että lämpökeskus
palvelee maatalouden tuotantorakennuksia, vaan siinä puhutaan maatilan lämpökeskuksesta.
Valittaja toteaa tältä osin kuitenkin lisäksi, että hän lämmittää maatilansa tuotantorakennuksia
lämpökeskuksen avulla ja että se palvelee tässä tapauksessa nimenomaan maatalouden
tuotantorakennuksia.
Valitus hyväksytään ja
valituksenalaisen päätös kumotaan. Asia palautetaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle
haetun investointiavustuksen viivytyksetöntä myöntämistä varten.
Valituslautakunta ei ole ottanut kantaa myönnettävän avustuksen suuruuteen.
Perustelut
Tuloverolain (1535/1992)
4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan verotusyhtymällä tarkoitetaan sellaista kahden
tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on
kiinteistön viljely tai hallinta. Valituslautakunta toteaa, ettei verotusyhtymä
ole itsenäinen oikeussubjekti (oikeushenkilö), joka voisi hankkia itselleen
oikeuksia tai velvollisuuksia taikka muutoin esiintyä itsenäisenä toimijana
suhteessa ulkopuolisiin ja ettei valittaja siten ole voinut luovuttaa
valituksenalaisessa päätöksellä viitatulla 10.1.1999 allekirjoitetulla
yhtymäsopimuksella siinä mainittujen peltojensa, maatalouskoneidensa,
-rakennustensa taikka muiden työvälineidensä hallintaa kyseisen sopimuksen
mukaiselle verotusyhtymälle niin, että hänen oma hallintaoikeutensa niihin
olisi ko. sopimuksen perusteella poistunut. Valituslautakunta toteaa tältä osin
lisäksi, että koska verotusyhtymä ei edellä sanotun mukaisesti ole
oikeuskelpoinen, ei sanottua yhtymäsopimusta myöskään voida valituksenalaisen
päätöksen perusteluissa esitetysti verrata vuokrasopimukseen. Valittajan on
edellä sanotun huomioon ottaen näin ollen valituslautakunnan käsityksen mukaan
katsottava itse harjoittavan peltoviljelyä eli maataloutta verotusyhtymässä em.
pelloillaan.
Siltä osin kuin
työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, ettei valittajan hakemaa avustusta
lämpökeskusinvestoinnille voitaisi myöntää sen vuoksi, että se ei palvele
maatalouden tuotantorakennuksia, valituslautakunta viittaa valitukseen, jossa
valittaja on todennut lämmittävänsä maatilansa tuotantorakennuksia nyt ko.
lämpökeskuksen avulla ja lämpökeskuksen palvelevan tässä tapauksessa nimenomaan
maatalouden tuotantorakennuksia. Valituslautakunta toteaa, ettei työvoima- ja
elinkeinokeskus ole esittänyt mitään selvitystä siitä, ettei valittaja
lämmittäisi kyseisellä lämpökeskuksellaan em. tuotantorakennuksia.
Yllä mainituin perustein
valituslautakunta hyväksyy valituksen, kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja
palauttaa asian, myönnettävän avustuksen suuruuteen kuitenkaan kantaa
ottamatta, Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle valittajan hakeman
investointiavustuksen viivytyksetöntä myöntämistä varten.
Sovelletut oikeusohjeet
Tuloverolaki
(1535/1992) 4 §:n 1 momentin 2 kohta ja 15 §
Neuvoston asetus (EY)
N:o 1257/1999 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta
maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta 4
art.
Maaseutuelinkeinojen
rahoituslaki (329/1999, os. muut. 44/2000 ja 274/2003) 2 §:n 1 mom., 3 §:n 1
momentin 1–3 ja 6 kohdat sekä 3 mom., 5 §:n 1 mom., 6 §:n 2 mom., 7 §, 9 §:n 1
mom., 10 §:n 1 momentin 1 kohta sekä 64 §
Valtioneuvoston asetus
maaseudun kehittämisestä (609/2000) 1 §:n 1 momentin (muut. 356/2002) 2 kohta,
11 §:n 1 ja 2 mom., 19 §:n 1 mom., 20 §:n 1 mom. sekä 31 §:n 1 ja 2 mom.
Maa- ja
metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan
myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2002 (31/2002) 1 §:n 1 ja 2 mom., 5
§:n 1 momentin 21 kohta, 30 §, 33 §:n 2 ja 4 mom., 55 §:n 1 mom., 57 §:n 1
mom., 63 §:n 1 ja 2 mom. sekä asetuksen liite 1
Maa- ja
metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan
myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2004 (389/2004, os. muut. 465/2004) 1
§:n 1 ja 2 mom. sekä 57 §:n 1, 2 ja 4 mom.