MAASEUTUELINKEINOJEN Pvm

VALITUSLAUTAKUNTA 4.5.2005

ENNAKKOTAPAUSREKISTERI

MAASEUTUELINKEINOJEN RAHOITUSLAKI

INVESTOINTITUKI

LÄMPÖKESKUS

MAATALOUSYHTYMÄ

PELTO

HALLINTA

Työvoima- ja elinkeinokeskus (jälj. TE-keskus) hylkäsi 11.11.2002 antamallaan päätöksellä valittajan hakemuksen, joka koskee maaseutuelinkeinojen rahoituslain mukaista investointiavustusta hakelämmitysinvestoinnille.(Valituslautakunta oli aiemmin 11.12.2003 antamallaan päätöksellä kumonnut samassa 30.10.2002 vireille tulleessa asiassa annetun päätöksen ja palauttanut asian TE-keskukselle uudelleen käsiteltäväksi.) Perusteluinaan TE-keskus esitti mm. seuraavaa:

Valittaja on hakenut avustusta hakelämmitysinvestointiin omissa nimissään ja harjoittaa maataloutta maatalousyhtymän osakkaana 10.1.1999 allekirjoitetun yhtymäsopimuksen mukaisesti. Kyseisellä sopimuksella kaikki valittajan tilan viljelykset on liitetty yhtymään ja valittajan vuosittainen osuus maatalousyhtymän tuloksesta muodostuu korvauksista valittajan tilan viljelysten ja tuotantovälineiden käytöstä sekä työkorvauksesta. Ko. sopimus ei koske metsiä ja se on TE-keskuksen mielestä verrattavissa vuokrasopimukseen. Perusteluissa katsotaan, että peltojen haltijana maatalouden harjoittaja on maatalousyhtymä.

Edelleen TE-keskus viittasi em. yhtymäsopimukseen, jossa omistusoikeutta kummankaan osapuolen kiinteään tai irtaimeen omaisuuteen ole ko. sopimuksella siirretty, ja totesi, että valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 19 §:n mukaan tuotantoon käytettyä rakennusta koskevan vuokrasopimuksen jäljellä olevan vuokra-ajan tulee olla vähintään kymmenen vuotta ja rakennettua tai rakennettavaa tilaa tai tilanosaa koskevan vuokrasopimuksen tai kiinteistön hallinnan jakamista koskevan sopimuksen tulee olla kiinnitetty tai rekisteröity. Yhtymä ei perustelujen mukaan siten voisi saada tukea valittajan tilan lämpökeskuksen tekemiseen.

Maa- ja metsätalousministeriön tuen kohdentamista koskevan asetuksen (31/2002) 30 §:ssä tukikohteeksi määritellään maatilan lämpökeskus. Po. perusteluissa katsotaan, että avustusta voidaan myöntää, jos lämpökeskus palvelee maatalouden tuotantorakennuksia, ja asuinrakennusta varten voidaan em. valtioneuvoston asetuksen 60 §:n huomioon ottaen myöntää vain lainaan liittyvää tukea.

Lopuksi em. perustelujen mukaan metsätilan määritelmä valittajan tilan kohdalla täyttynee, mutta koska hän ei itse hallitse eikä viljele peltoja, ei maatalouden harjoittamisen määritelmä täyty, ja lämpökeskuksen tukeminen edellyttää maatalouden harjoittamista omaan lukuun.

VAATIMUKSET VALITUSLAUTAKUNNASSA

Valittaja vaatii valituksenalaisen päätöksen kumoamista ja hakemansa investointiavustuksen myöntämistä täysimääräisenä hakemuksen mukaisesti. Valittaja ilmoitti harjoittavansa maatilataloutta siten, että hän harjoittaa metsätaloutta yksin ja maataloutta maatalousyhtymän muodossa. Valittaja katsoo, ettei työvoima- ja elinkeinokeskus voi tulkita yhtymäsopimusta vuokrasopimukseksi niin kuin se on tehnyt valituksenalaisessa päätöksessään. Valittaja toteaa itse hakeneensa tukea eikä yhtymä sekä ilmoittaa rakennusten olevan hänen hallinnassaan ja maatalousyhtymällä olevan niihin vain käyttöoikeus. Valittaja viittaa vielä mm. valituksenalaisessa päätöksessä mainittuun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (31/2002) 30 §:ään, jossa ei ole säädetty edellytettävän, että lämpökeskus palvelee maatalouden tuotantorakennuksia, vaan siinä puhutaan maatilan lämpökeskuksesta. Valittaja toteaa tältä osin kuitenkin lisäksi, että hän lämmittää maatilansa tuotantorakennuksia lämpökeskuksen avulla ja että se palvelee tässä tapauksessa nimenomaan maatalouden tuotantorakennuksia.

MAASEUTUELINKEINOJEN VALITUSLAUTAKUNNAN RATKAISU

Valitus hyväksytään ja valituksenalaisen päätös kumotaan. Asia palautetaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle haetun investointiavustuksen viivytyksetöntä myöntämistä varten. Valituslautakunta ei ole ottanut kantaa myönnettävän avustuksen suuruuteen.

Perustelut

Tuloverolain (1535/1992) 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan verotusyhtymällä tarkoitetaan sellaista kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta. Valituslautakunta toteaa, ettei verotusyhtymä ole itsenäinen oikeussubjekti (oikeushenkilö), joka voisi hankkia itselleen oikeuksia tai velvollisuuksia taikka muutoin esiintyä itsenäisenä toimijana suhteessa ulkopuolisiin ja ettei valittaja siten ole voinut luovuttaa valituksenalaisessa päätöksellä viitatulla 10.1.1999 allekirjoitetulla yhtymäsopimuksella siinä mainittujen peltojensa, maatalouskoneidensa, -rakennustensa taikka muiden työvälineidensä hallintaa kyseisen sopimuksen mukaiselle verotusyhtymälle niin, että hänen oma hallintaoikeutensa niihin olisi ko. sopimuksen perusteella poistunut. Valituslautakunta toteaa tältä osin lisäksi, että koska verotusyhtymä ei edellä sanotun mukaisesti ole oikeuskelpoinen, ei sanottua yhtymäsopimusta myöskään voida valituksenalaisen päätöksen perusteluissa esitetysti verrata vuokrasopimukseen. Valittajan on edellä sanotun huomioon ottaen näin ollen valituslautakunnan käsityksen mukaan katsottava itse harjoittavan peltoviljelyä eli maataloutta verotusyhtymässä em. pelloillaan.

Siltä osin kuin työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, ettei valittajan hakemaa avustusta lämpökeskusinvestoinnille voitaisi myöntää sen vuoksi, että se ei palvele maatalouden tuotantorakennuksia, valituslautakunta viittaa valitukseen, jossa valittaja on todennut lämmittävänsä maatilansa tuotantorakennuksia nyt ko. lämpökeskuksen avulla ja lämpökeskuksen palvelevan tässä tapauksessa nimenomaan maatalouden tuotantorakennuksia. Valituslautakunta toteaa, ettei työvoima- ja elinkeinokeskus ole esittänyt mitään selvitystä siitä, ettei valittaja lämmittäisi kyseisellä lämpökeskuksellaan em. tuotantorakennuksia.

Yllä mainituin perustein valituslautakunta hyväksyy valituksen, kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian, myönnettävän avustuksen suuruuteen kuitenkaan kantaa ottamatta, Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle valittajan hakeman investointiavustuksen viivytyksetöntä myöntämistä varten.

Sovelletut oikeusohjeet

Tuloverolaki (1535/1992) 4 §:n 1 momentin 2 kohta ja 15 §

Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/1999 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta 4 art.

Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999, os. muut. 44/2000 ja 274/2003) 2 §:n 1 mom., 3 §:n 1 momentin 1–3 ja 6 kohdat sekä 3 mom., 5 §:n 1 mom., 6 §:n 2 mom., 7 §, 9 §:n 1 mom., 10 §:n 1 momentin 1 kohta sekä 64 §

Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä (609/2000) 1 §:n 1 momentin (muut. 356/2002) 2 kohta, 11 §:n 1 ja 2 mom., 19 §:n 1 mom., 20 §:n 1 mom. sekä 31 §:n 1 ja 2 mom.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2002 (31/2002) 1 §:n 1 ja 2 mom., 5 §:n 1 momentin 21 kohta, 30 §, 33 §:n 2 ja 4 mom., 55 §:n 1 mom., 57 §:n 1 mom., 63 §:n 1 ja 2 mom. sekä asetuksen liite 1

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2004 (389/2004, os. muut. 465/2004) 1 §:n 1 ja 2 mom. sekä 57 §:n 1, 2 ja 4 mom.