MAASEUTUELINKEINOJEN

VALITUSLAUTAKUNTA                                                                       4.4.2002

ENNAKKOTAPAUSREKISTERI                                                          Dnro 374/1/2001

 

 

PELTOKASVIEN TUKI, CAP

PAIKKAKUNNAN TAVANOMAINEN VILJELYTAPA

SUORAKYLVÖ , VIHERKESANTO

SANKTIO

LUOMU

 

Viljelijä oli syksyllä 1999 kylvänyt suorakylvökoneella rukiin murskattuun viherkesantoon. Tilalla harjoitettiin luonnonmukaista tuotantotapaa. Valvonnassa syyskuussa 2000 todettiin, ettei ruis ollut talvehtinut lainkaan, tarkastushetkellä lohkoilla kasvoi apila- ja timoteinurmi. Tämän vuoksi kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksessä viljakasvien osalta haettu CAP-tuki sanktioitiin.

 

Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta hylkäsi työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätöksestä tehdyn valituksen. Valituslautakunta totesi, että viljelijä ei ollut noudattanut paikkakunnan tavanomaista viljelytapaa. Tästä on määräys komission asetuksen (EY) N:o 2316/1999  3 artiklan 1 b  kohdassa. Vastaava määräys sisältyi myös aiemmin voimassa olleeseen komission asetukseen (EY) N:o 658/96. Määräyksen mukaan tukea voidaan maksaa ainoastaan aloille, jotka on kokonaisuudessaan kylvetty paikallisten normien mukaisesti. Muun muassa maa- ja metsätalousministeriön valvontayleiskirjeessä nro 84/99, joka on korvattu ministeriön asetuksella nro 75/2000, peltokasvien tuen maksamisen ehtona on ollut, että kasvia viljellään paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan mukaan. Sanotun yleiskirjeen mukaan peltokasvien tavanomaiseen viljelytapaan voidaan hyväksyä luonnonmukaisesti viljellyillä lohkoilla typensitojakasvin, joka ei ole oikeutettu peltokasvien tukeen ja jonka satoa ei korjata, kylvö peltokasvien kylvön yhteydessä. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön päätöksen nro 187/2000  9 §:ssä, kuten myös vastaavan edellistä vuotta koskeneen päätöksen nro 485/1999  4 §:ssä, on säädetty, että viljelyn tarkoituksena tulee olla korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen.

 

Valituslautakunnan mukaan suorakylvömenetelmää ei tässä tapauksessa voitu pitää paikkakunnan tavanomaista viljelytapaa arvioitaessa hyväksyttävänä menetelmänä. Vaikka kyseistä menetelmää sänkeen kylvettäessä voitaisiin pitää hyväksyttävänä kylvötapana, suorakylvö sisältää kasvavaan monivuotiseen apilanurmeen kylvettynä liian suuren rukiin tukehtumisriskin. Näin ollen valittajan kylvömenetelmää ei voitu pitää paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan noudattamisena.

 

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Komission asetus (EY) N:o 2316/1999 tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä  3 artiklan 1 b  kohta;

Komission asetus (ETY) N:o 3887/92 tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 6 artikla (muut. 1678/98 ja 2801/1999) ja 9 artikla (muut. 229/95, 1648/95, 1678/98 ja 2801/1999);

Maa- ja metsätalousministeriön päätös peltokasvien tukijärjestelmästä ja siihen liittyvästä kesannoinnista (187/2000) 9 §;

Maa- ja metsätalousministeriön päätös peltokasvien tukijärjestelmän soveltamisesta ja siihen liittyvästä kesannoimisesta vuonna 1999 (485/1999) 4 §;

Maa- ja metsätalousministeriön yleiskirje nro 37/2000: Peltokasvien tuki ja siihen liittyvä kesannointi sekä peruslohkojen muodostaminen vuonna 2000, kohdat 3 ja 4;

Maa- ja metsätalousministeriön yleiskirje nro 84/99: Peltoalaperusteisten tukien valvonta, kohta 2.5.7;

Peltoalaperusteisten tukien valvonnasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 75/2000  33 §:n 1 ja 2 momentti  (määräyskokoelma).