VALITUSLAUTAKUNTA 10.7.2003 53/4/2003
ENNAKKOTAPAUSREKISTERI
KALATALOUDEN INVESTOINTITUKI
UUDEN ALUKSEN RAKENTAMINEN
LISÄKAPASITEETTI
TUKIPROSENTTI
PÄÄTÖSEHTO
Työvoima- ja elinkeinokeskus (jälj. TE-keskus) myönsi 30.12.2002 A:lle avus-tusta, osin KOR:n ja osin valtion varoista, hänen 30.10.2002 vireille tulleen hake-muksen mukaisen uuden aluksen hankintaan enintään 775 600 euroa, joka on 35 % hyväksyttyjen kustannusten kokonaismäärästä. Päätöksen perusteluissa todetaan mm., että hanke täyttää EU:n asetuksen 2792/1999 edellytykset. Avustusehtojen kohdan 7 toiseksi viimeisessä alakohdassa todetaan ehtona seuraavaa: ”Tuensaajan on ennen uuden aluksen rekisteröimistä hankittava omalla kustannuksellaan vähintään uuden aluksen kapasiteettia vastaava määrä rekisteristä poistettavaa kapasiteettia (GT sekä kW). Tuensaajan on sitouduttava poistamaan kyseinen hankittu kapasiteetti aluksen rekisteröinnin yhteydessä.”
Valituksessaan em. päätöksestä maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan (jälj. MSVLK) A vaati avustuksen suuruudeksi hakemuksensa mukaisesti 40 % ja muutosta em. avustusehtokohtaan katsoen, että hakijalla tulee olla mahdollisuus saada Suomen kalastusalusrekisterissä olevaa tai mahdollisesti tulevaa kapasiteettia. Hän on hakenut TE-keskukselta Suomen kalastuslaivaston segmenttiin 4L2 pelagiset troolarit mukaista vapaata kapasiteettia ko. uudelle alukselle 29.4.2002 päivätyllä hakemuksella, johon ei ollut tullut vieläkään päätöstä. Valittajan nykyisen kalastusaluksen, jonka oistamiseen rekisteristä hän on varautunut, vetoisuus on 88 BT, kun taas uuden aluksen on 330 BT. Koskaan aiemmin Suomen EU-jäsenyyden aikana uuden aluksen hankkijaa ei ole velvoitettu ostamaan tarvitsemaansa kapasiteettia. Ostettu kapasiteetti on poistettava Suomen kalastusalusrekisteristä eli käytännössä romutettava tai myytävä muuhun käyttöön, mikä taas käytännössä estää hankkeen.
Ratkaisullaan 10.7.2003 MSVLK poisti TE-keskuksen tukipäätöksen avustus-ehtojen em. kohta 7:n alakohdan, palautti haetun uuden aluksen lisäkapasiteetin osalta sitä koskevan 29.4.2002 päivätyn hakemuksen TE-keskukselle ensiasteen käsittelyyn sekä siltä osin, kuin keskuksen päätöksellä ei oltu myönnetty yli 35 %:n tasoista tukea, kumosi valituksenalaisen päätöksen ja palautti asian TE-keskukselle uuteen käsittelyyn.
Ratkaisunsa perusteluissa MSVLK
tuen hakemiseen liittyvien seikkojen osalta valituslauta ensinnäkin totesi, että TE-keskus oli lähettänyt kalatalouden ohjausrahaston (KOR) tukiin oikeutetuille kalastajille 17.5.2002 päivätyn kirjeen rakennetukien myöntämisestä kalastusalusten rakentamiseen ja nykyaikaistamiseen merialueella. Kirjeen mukaan EU:n kalastus-politiikan uuden monivuotisen laivasto-ohjelman valmistelun yhteydessä näyttää todennäköiseltä, että rakennetukien myöntäminen merialueella toimivien alusten rakentamiseen ja tai nykyaikaistamiseen keskeytetään 2002 lopussa, minkä vuoksi alusten rakentamista ja nykyaikaistamista koskevat hakemukset (aluksen koosta riippumatta) tulisi toimittaa hyvissä ajoin eli viimeistään 31.10.2002 mennessä TE-keskukselle. Sanotun kirjeen liitteenä on ollut maa- ja metsätalousministeriön (jälj. MMM) TE-keskuksille osoittama vastaavansisältöinen 3.5.2002 päivätty kirje.
A oli hakenut perustettavan yhtiön lukuun 40 %:n tukitason mukaista 886 400 euron avustusta (hankkeen kokonaiskustannukset 2 600 000 euroa ilman alv:a). Valituksessaan hän on vedonnut tältä osin siihen, että säännökset sallivat myös ko. suuruisen avustuksen ja lisäkapasiteetin osalta lähinnä siihen, että hakijaa ei voi velvoittaa ostamaan itse tarvittavaa kapasiteettia ja että toisillekin hakijoille on myönnetty vapaata kapasiteettia.
TE-keskuksen valituksesta 18.3.2003 antaman lausunnon mukaan elinkeino-kalatalouden rakenneohjelmakaudella 2000-2006 on myönnettävän tuen osuus (1-alueen ulkopuolella kuten tässä) pääsääntöisesti 35 % hyväksyttävistä kustannuksista ilman arvon-lisäveroa. Korkeampaa avustusosuutta on sovellettu lähinnä kalankas-vatus- ja kalan-jalostus-laitosten investoinneissa. Kuitenkin nuorten alle 35-vuotiai-den kalastajien ensimmäisen aluksen hankintaa voidaan tukea 5 % korkeammalla avustusosuudella. Periaatteessa asetus 2792/99 mahdollistaa enimmillään 40 %:n avustuksen uusien kalastusalusten rakentamisessa. Elinkeinokalatalouden rakenne-ohjelmassa ja haku-ohjeessa tuodaan esille, että 40 %:n tukitasoa käytetään pääsään-töisesti vain tavoite 1-alueella. TE-keskus yhdessä MMM:n kanssa linjasi yhdenmukaiseksi menettelytavaksi käyttää 35 %:n tukiosuutta kaikissa hankkeissa, joista päätökset tehtiin ennen 31.12.2002.
Edelleen TE-keskuksen em. lausunnossa todetaan, että MMM:n päätöksen 1575/1994 5 §:n mukaan aluksen omistajan on ennen aluksen kalastuskäyttöön otta-mista ilmoitettava se kalastusalusrekisteriin. Kalastusalusrekisteriin ei voi etukäteen rekisteröidä tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettavan aluksen vastaavaa kapasi-teettia (GT, kW). A lähetti 29.4.2002 TE-keskukselle rakennettavan aluksen alustavat kapasiteettitiedot, jotka keskus toimitti edelleen MMM:n kala- ja riista-osastolle. Uu-sien alusten rakentamisen hakuohjeen 14.12.2001 mukaan keskuksen tulee pyytää MMM:ltä ennen tuen myöntämistä lupaa rekisteröidä alus ja TE-keskuksen on saatava ministeriöltä vahvistus aluksen rekisteröinnille ja kalastus-lisenssille ennen rekisteröi-mistä. Ko. osasto on sähköpostitse 10.9.2002 ilmoittanut, että kapasiteettihakemuksia käsitellään 1-2 kertaa vuodessa erikseen ilmoitettavana ajankohtana. TE-keskus ei ole toistaiseksi saanut ko. hakemukseen MMM:ltä erillistä vastausta eikä se näin ollen ole antanut kapasiteetin hakijoille rekisteröintimahdollisuudesta erillistä päätöstä.
TE-keskuksen lausunnosta antamassaan 10.4.2003 päivätyssä selityksessä A toteaa mm., että vastuuta siirretään elinkeinonharjoittajien maksettavaksi vaatimalla osta-maan kapasiteettia, jota oli päätöksentekohetkellä vielä vapaana ja että vapaata kapa-siteettia todennäköisesti muodostuu myös tulevaisuudessa. Selityksensä liitteenä A oli toimittanut MMM:n kala- ja riistaosaston virkamiehen laatiman 25.10.2002 päivätyn muistion, joka koskee yhteisen kalastuspolitiikan reformia, kalastusalusten investoin-titukea ja troolikalastuksen säätelyä. Tässä muistiossa todetaan mm., että ministeriö on rahoittanut Suomen Ammattikalastajaliiton hankkeen, jolla on suunniteltu Suomen olosuhteisiin soveltuvaa uutta troolaria. Hanke on edennyt vaiheeseen, jossa neljä yrittäjää on pyytänyt telakoilta alusten rakentamiseksi tarjoukset, joiden perusteella yrittäjät jättävät tukihakemukset työvoima- ja elinkeinokeskuksille. MMM:n päätök-sellä on 24.6.2002 Dnro 1924/701/2002 Suomen Ammattikalastajaliitto ry:lle on myönnetty 89 500 euron avustus Suomen olosuhteisiin sopivan troolarityypin suun-nitteluun. Ko. troolarityypille valmistuneet piirustukset ovat myös A:n oman inves-tointitukihakemuksen liitteenä.
MMM on lähettänyt työvoima- ja elinkeinokeskuksille kalastusalusten tukemisen ja rekisteröinnin linjauksista vuonna 2002 kirjeen Dnro 3363/701/2000/12.12.2002, jonka mukaan ministeriön kala- ja riistaosastolla 3.12.2002 pidetyn kokouksen yhtey-dessä on tehty kalastusalusten tukemista koskevat linjaukset, joiden mukaan meri-alueella on (vielä) vuoden 2002 aikana tehtävien tukipäätösten ja rekisteröintien osalta otettava huomioon seuraavat seikat: ---- ” 2) Mikäli ilman tukea rahoitettu uusi alus tai aluksen nykyaikaistaminen ehditään rekisteröidä vielä vuoden 2002 aikana, ne voidaan rekisteröidä, mikäli rekisterissä oleva tila riittää. Tiedot näistä aluksista on toimitettava 18.12.2002 mennessä maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosas-tolle, joka ilmoittaa 19.12.2002, mitkä alukset voidaan rekisteröidä. 3) Uusien alusten, jotka rekisteröitäisiin suunnitelman mukaan vuonna 2003 tai myöhemmin, tukipää-tökseen tulee lisätä ehto, jonka mukaan ” Tuensaajan on ennen uuden aluksen rekis-teröimistä hankittava omalla kustannuksellaan vähintään uuden aluksen kapasiteettia vastaava määrä rekisteristä poistettavaa kapasiteettia. Tuensaajan on sitouduttava poistamaan kyseinen hankittu kapasiteetti aluksen rekisteröinnin yhteydessä.” - - -
Asiaan liittyvien keskeisten oikeussäännösten osalta MSVLK totesi , että Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain (1139/1994) 4 §:n 1 momentin mukaan MMM huolehtii ko. kalastuspolitiikan noudattamisen valvontaa ja tilastointia varten tarpeellisten rekistereiden pitämisestä, joihin rekistereihin voidaan ottaa mm. kalastusta, kalastusaluksia, vesiviljelyä, kalakauppaa, kalastus- ja vesiviljelytuotteiden myyjiä, ostajia ja kuljettajia sekä kalatalouden rahoitusta koskevia tietoja, sekä lain 10 §:n mukaan MMM voi antaa tarkempia määräyksiä kalastuksen rajoittamisesta, aluskohtaisista lisensseistä, erityisistä kalastusluvista, edellä tarkoitetuista rekistereistä, kalatalouden tukitoimenpiteistä ja lain muusta täytäntöönpanosta.
Tuen määrään liittyen neuvoston asetuksen (EY) N.o 2792/1999 9 artiklan 4 kohdan ja asetuksen liitteen IV mukaan rakennettavan uuden kalastusaluksen tukikelpoiset kustannukset lasketaan varsin kaavamaisesti: 2 x ((2200 euroa/GT x 330 GT) + 382 000 euroa), mistä tulee työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätöksen mukainen 2 216 000 euron tukikelpoinen kustannus.
Neuvoston asetuksen (ETY) N.o 3690/93 1 artiklan 2 kohdan mukaan kaikilla yhteisön kalastusaluksilla on oltava alukseen liittyvä kalastuslisenssi. Saman artiklan 4 kohdan mukaan kalastusaluksia kielletään pyytämästä ja pitämästä aluksella, jälleenlaivaamasta tai purkamasta aluksesta kalaa silloin, kun alukselle ei ole myönnetty kalastuslisenssiä tai silloin, kun lisenssi on peruutettu tai keskeytetty.
Kalastuslisensseihin ja kalastusalusten rekisteröintiin liittyen MMM on antanut lain 1139/1994, neuvoston asetusten (ETY) N:ot 3760/92 ja 3690/93 sekä komission asetuksen (ETY) N:o 109/94, jonka komission asetus (EY) N:o 2090/98 on myöhemmin kumonnut, nojalla päätöksen (1575/ 1994 muutoksineen) kalataloutta koskevista rekistereistä. Tämän päätöksen 5 §:n 1 momentin (492/1998) mukaan aluksen omistajan on ennen aluksen kalastuskäyttöön ottamista ilmoitettava se kalastusalusrekisteriin. Hakemukseen on liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös omistusoikeuden siirtymistä osoittavasta asiakirjasta sekä katsastettavien alusten osalta myös jäljennökset katsastustodistuksista. Ko. päätöksen 5 §:n 2 momentin (798/1997) mukaan rekisteröinnin suorittaa ja aluksen kalastuslisenssin myöntää se TE-keskus, jonka toimialueella aluksen omistaja asuu. Ennen aluksen rekisteröintiä ja kalastuslisenssin myöntämistä TE-keskuksen on saatava vahvistus aluksen rekisteröinnille ja kalastuslisenssille MMM:ltä. Ministeriö myöntää vahvistuksen yhteisön kalastus- ja vesiviljelyjärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 3760/92 11 artiklasta johtuvien edellytysten mukaisesti ja kalastuslaivaston monivuotisessa ohjausohjelmassa sallituissa rajoissa. Ministeriön päätöksen 6 §:n (492/1998) mukaan kalastusaluksen alusrekisteriin merkitsemisestä annetaan rekisteriote, joka on samalla aluksen kalastuslisenssi.
Edelleen lain 1139/1994 sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 779/97 sekä (ETY) N:ot 3317/94 ja 1627/94 perusteella MMM on antanut päätöksen (1369/1997) aluskohtaisista erityisistä kalastusluvista. Sen mukaisesti erityiskalastuslupa, kalastussopimukseen perustuva kalastuslupa ja kansainvälisten vesien kalastuslupa voidaan myöntää alukselle, jolla on voimassa olevan MMM:n päätöksen 1575/1994 6 §:ssä tarkoitettu kalastuslisenssi.
MSVL totesi edellä mainitun lain (1139/1994) olevan rakennettu pitkälle suoraan sovellettavien EU-säädösten varaan ja siihen sisältyy myös varsin vahva säädösten-antovallan delegointi MMM:lle. Toisaalta kalatalouden elinkeino-oikeuksien kannalta keskeisistä asioista säädetään esim. kalastuslaissa, mikä on myös linjassa Suomen perustuslain 18 §:n kanssa. Jos kuitenkin delegointi huomioon ottaen säädöstasona käytetään ministeriötasoa, edellyttää hallinnon asiakkaiden oikeusturva nykyään perustuslain 80 §:n mukaisesti asetusten käyttämistä, jolloin säädökset tai niiden lyhennetiedot julkaistaan säädöskokoelmassa ja ne tulevat siten voimaan ja yleisesti tiedoksi. Hallinnon lainalaisuuden kannalta riittävänä ei Suomen säädännäisen oikeuden järjestelmässä voida pitää ratkaisutoimintaa sikäli, kun se tapahtuu pelkästään oikeusperiaatteiden varassa ja täydentävästi ministeriön sekä TE-keskusten välisin keskusteluin ja hallinnon sisäisin kirjelmin.
Investointituen tason suhteen TE-keskuksen lausunnossa 18.3.2003 todetaan, että määrärahaan ja yhdenvertaisuuteen liittyvin syin linjattiin tukitasoksi 35 % kaikissa hankkeissa, joissa päätökset tehtiin ennen 31.12.2002. Toisaalta lausunnon mukaan on linjattu, että nuorten alle 35-vuotiaiden hankkeissa kalastajien ensimmäisen aluksen hankintaa voidaan tukea 5 % korkeammalla avustusosuudella ja korkeamman avustusosuuden käyttäminen on tapauskohtaista ja harkinnanvaraista, jolloin on huomioitava mm. neuvoston asetuksen (EY) N:o 2792/1999 ehdot avustusten enimmäismäärille ja määrärahojen riittävyys.
Asiassa kalastusalusrekisterin suhteen haetun rekisteröinnin ja lisäkapasiteetin (aluksen volyymi ja moottoriteho) osalta MSVLK totesi, että kyseistä merkintää ja resurssia hakee käytännössä ammattikalastaja, jonka elinkeino-oikeuksille hakemus-asialla on olennainen merkitys. Tällöin haetaan tosiasiassa kalastusoikeuteen verrat-tavaa resurssia Suomen kansallisesta, oikeastaan kalastustehoa koskevasta, kiintiöstä, jonka koon suhteen laivasto-ohjelmia koskevissa neuvoston ja komission päätöksissä on annettu määräyksiä jäsenvaltiolle eli nämä päätökset sitovat vain sitä, jolle ne on osoitettu. Neuvoston päätöksistä 97/413/EY ja 2002/70/EY sekä komission päätök-sistä 98/130/EY, 1999/448/EY ja 2002/652/EY voidaan johtaa sitovia ammattika-lastajia koskevia määräyksiä vasta, kun ne on saatettu valtion sisäisesti voimaan Suomessa. Mainittujen neuvoston ja komission päätösten suhteen riittävänä voimaan saattamisen toimenpiteenä Suomessa ei voida pitää yksinomaan lain 1139/1994 1 §:n yleissäännöstä.
Kalastusalusrekisterin merkintä on myös perusta MMM:n päätöksessä 1369/1997 tarkoitettujen kalastusoikeutta koskevien hallintolupien myöntämiselle. Kalastuslain kalastusoikeutta koskevaan 2 luvun 6a §:ssä on ammattikalastajan määritelmä, mutta luvussa ei ole säännöksiä ko. elinkeinokalatalouden alusrekisteröinnistä ja kalastus-oikeuteen liittyvän lisäkapasiteetin hausta. Kalastuslain 2 luvun 6 §:n 1 ja 4 momentin mukaan yleisellä vesialueella meressä sekä Suomen kalastusvyöhykkeellä on jokai-sella Suomessa vakinaisesti asuvalla Euroopan talous-alueeseen kuuluvan valtion kansalaisella oikeus harjoittaa kalastusta ja tällä vesialueella vain ammattikalastajat saavat käyttää ammattimaiseen kalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä eli kalastus-asetuksen 8a §:n nojalla mm. troolia. Kalastuslain 6 §:n 3 momentin mukaan työvoima- ja elinkeinokeskus voi mm. myöntää ammattimaiseen kalastukseen 1 mo-mentin vesialueelle hallintoluvan lohen tai taimenen pyyntipaikkaan määräajaksi.
Kalataloutta koskevista rekistereistä annettu MMM:n päätös (1575/1994 muutok-sineen) on sikäli puutteellinen, että siinä ei ole säännöksiä ja etusijajärjestystä siitä, miten vapaa kapasiteetti jaetaan erilaisten hakijaryhmien kesken (mm. nuoret ammattikalastajat, uuden aluksen rakentajat ja investointituen saajat, käytetyn aluksen ilman tukea hankkineet). Säännöksiä ei myöskään ole siitä, voisiko satamassa olevan passiivisen aluksen kapasiteettia vuokrata aktiivikalastukseen käytettävän aluksen ja ammattikalastajan hyväksi.
A on asiassa uuden aluksen rakentamiseen liittyen TE-keskukseen 30.4.2002 saapuneella hakemuksellaan hakenut alusrekisteristä lisäkapasiteettia kalastuslaivaston pelagisten troolarien segmentistä 4L2. Uutta kalastusalusta suunnittelevan ammat-tikalastajan tulee saada ennen suurta investointia hakemukseensa päätös, myönne-täänkö haettu kapasiteetti ja voiko suunniteltua troolaria näin ylipäätään käyttää ammattikalastukseen merialueella. MSVLK pitää kohtuuttomana ja myönnetyn tuen vastaisena toimenpiteenä sitä valituksenalaisen päätöksen ehtoa, jossa tuensaaja velvoitetaan omalla kustannuksellaan hankkimaan tarvittava lisäkapasiteetti uudelle alukselle. Tältä osin on myös huomattava, että neuvoston asetuksen (EY) N:o 2792/1999 9 artiklan 1 kohdan säännöksen mukaan ”… jäsenvaltion on varmistettava, että uuden kapasiteetin käyttöönotto julkisella tuella korvataan ohjelmatyökauden 2000-2006 aikana poistamalla ilman julkista tukea kyseisistä laivastosegmenteistä kapasiteettia käyttöön otettua uutta kapasiteettia vastaava määrä…”. MSVLK:n käsityksen mukaan kapasiteetin poistamisen täytäntöönpanovelvoitteen siirtäminen tosiasiallisesti pelkästään ja vasta tukipäätöksen ehdolla kullekin tuensaajalle asianomaisen riskillä tapahtuvaksi, ilman sellaisen ehdon ottamisen mahdollistavaa lainsäädännöllistä toimenpidettä, ei ole laillista.
Johtopäätöksenään MSVLK aikaisemmin mainittujen seikkojen nojalla ja katsoen asiassa olevan mahdollista käyttää valituksenalaisessa tukipäätöksessä noudatettua tukitasoa korkeampaa tasoa päätti palauttaa asian haetun korkeamman tukitason osalta uuteen käsittelyyn sekä lisäksi päätti poistaa tukipäätöksen ehdon lisäkapasiteetin hankkimisesta omalla kustannuksella. Valittajan 29.4.2002 päivätty hakemus lisäkapasiteetista taas katsottiin aiheelliseksi siirtää TE-keskukselle ensiasteen päätöksentekoa varten. Sanottu kapasiteettipäätös todettiin olevan syytä tehdä investointitukea koskevan uuden käsittelypäätöksen yhteydessä.
Suomen perustuslaki (731/1999) 18 ja 80 §;
Neuvoston asetus (EY) N:o 2792/1999 (muut. 179 ja 2369/2002) kalatalousalan rakenteellisia toimia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja edellytyksistä 9 artikla ja liite IV;
Neuvoston asetus (ETY) N:o 3760/92 yhteisön kalastus- ja vesiviljelyjärjestelmän perustamisesta 3 ja 11 artiklat;
Neuvoston asetus (EY) N:o 2371/2002 elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa; 11, 12, 13 ja 15 artiklat;
Neuvoston asetus (ETY) N:o 3690/93 yhteisön järjestelmän perustamisesta kalastus-lisensseihin sisällytettäviä vähimmäistietoja koskevien sääntöjen vahvistamiseksi
1, 5, 6 ja 7 artiklat;
Komission asetus (EY) N:o 2090/98 (muut. 839/2002) yhteisön kalastusalusrekis-teristä; 1, 2 ja 6 artiklat;
Neuvoston päätös 97/413/EY (Virallinen lehti 1997 L 175 s. 27) yhteisön kalastusalan uudelleenjärjestelyn tavoitteista ja yksityiskohtaisista säännöistä 1 päivästä tammi-kuuta 1997 31 päivään joulukuuta 2001 kestävän tasapainon löytämiseksi kalavarojen ja niiden hyödyntämisen välillä; muutettu neuvoston päätöksellä 2002/70/EY (Viralli-nen lehti 2002 L 31 s. 77): artiklat 1, 2, 6, 9, 12 ja liitteet I-II;
Komission päätös 98/130/EY (Virallinen lehti 1998 L 39 s. 73) Suomen kalastuslai-vaston monivuotisen ohjausohjelman hyväksymisestä 1 päivän tammikuuta 1997 ja
31 päivän joulukuuta 2001 väliseksi ajaksi; muutettu komission päätöksellä 1999/448/EY (Virallinen lehti 1999 L 175 s. 68);
Komission päätös 2002/652/EY (Virallinen lehti 2002 L 215 s. 23) päätösten 98/119/EY-98/131/EY muuttamisesta jäsenvaltioiden kalastuslaivastojen monivuotisten ohjausohjelmien jatkamiseksi 31 päivään joulukuuta 2002; 1 ja
2 artiklat;
Laki Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta (1139/1994)
1, 4 (muut. 1280/1995) ja 10 §;
Kalastuslaki (286/1982, muut. 489/1993, 1355/1993, 526/1996, 756/2001) 6 § ja 6a §;
Maa- ja metsätalousministeriön päätös kalataloutta koskevista rekistereistä (1575/1994, muut. 798/1997 ja 492/1998) 5 ja 6 §;
Maa- ja metsätalousministeriön päätös aluskohtaisista erityisistä kalastusluvista (1369/1997) 3, 4 ja 5 §;