MAASEUTUELINKEINOJEN                   Pvm                            Dnro

VALITUSLAUTAKUNTA                           11.3.2004                    256/1/2003

ENNAKKOTAPAUSREKISTERI

 

MAASEUTUELINKEINOJEN RAHOITUSLAKI

NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUKI

TARKOITUKSENMUKAISUUSHARKINTA

 

Työvoima- ja elinkeinokeskus (jälj. TE-keskus) oli 4.7.2003 antamallaan päätöksellä hylännyt valittajan 3.4.2003 vireille tulleen hakemuksen nuorten viljelijöiden aloitustuesta valittajan hakeman 22 000 euron avustuksen osalta. Päätöksen perusteluissa TE-keskus totesi maaseutuosaston joutuneen käytettävissään olevien niukkojen määrärahojen puitteissa ohjaamaan tuen myöntämistä voimakkaasti, ja sen tekemän linjaratkaisun mukaisesti avustusmuotoista tukea tilanpidon aloittamiseen myönnetään vain kotieläin-, porotalous-, puutarha- ja erikoistuotantotiloille. Muiden tilojen sukupolvenvaihdoksissa on perustelujen mukaan voitu tukea vain kiinteistön hankintaa.  

 

Tuenhakija vaati valituksessaan hakemansa nuorten viljelijöiden tuen myöntämistä hakemuksen mukaisesti niin, että se sisältää myönnetyn lainan lisäksi myös 22 000 euron avustuksen.

 

Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta (jälj. MSVLK) kumosi valituksenalaisen päätöksen siltä osin kuin siinä ei ole myönnetty valittajalle tämän hakemaa nuorille viljelijöille myönnettävää aloitusavustusta ja palautti asian palautetaan tältä osin TE-keskukselle   uudelleen käsiteltäväksi.

 

Perusteluissaan MSVLK totesi valituksen osalta aluksi, että TE-keskus voi ja sen tuleekin sillä olevan harkintavallan rajoissa sinänsä käyttää tarkoituksenmukaisuusharkintaa tukea myöntäessään. Tällainen harkintavallan maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) mukaisissa tukiasioissa nimenomaisesti mahdollistava säännös sisältyy kyseisen lain 5 §:n 2 momenttiin (muut. 44/2000). Lisäksi valtioneuvoston maaseudun kehittämisestä antaman asetuksen (609/2000) 42 §:n 3 momentissa todetaan erityisesti nuorten viljelijöiden aloitustuen osalta, että sanottua tukea ei myönnetä tai se voidaan myöntää alennettuna, jos tuen myöntäminen tai sen myöntäminen täysimääräisenä ei ole tarkoituksenmukaista.

 

Valituslautakunta toteaa edellä sanottuun liittyen kuitenkin, että tuen myöntämisen tarkoituksenmukaisuutta harkittaessa on otettava huomioon sitä koskevissa säännöksissä tuen myöntämiselle asetetut edellytykset sekä muut asiaan liittyvät säännökset, kuten tukisäännösten tavoitteita koskevat säännökset, ja arvioitava tuen myöntämisen tarkoituksenmukaisuutta näiden säännösten puitteissa yhdenmukaisesti kaikkien tuen hakijoiden kannalta. Nyt ko. tapauksessa työvoima- ja elinkeinokeskus on ratkaisuaan muutoin perustelematta asettanut valittajan sillä käytössään olleiden niukkojen määrärahojen vuoksi pelkästään tilalla harjoitettavaksi suunnitellun laajahkon heinänviljelyn ja metsätalouden käsittävän tuotantosuunnan perusteella huonompaan asemaan kuin kotieläin-, porotalous-, puutarha- ja erikoistuotantoa harjoittamaan alkavat nuoret viljelijät. Valituslautakunta katsoo, että tällaisessa nuorten viljelijöiden aloitustukea koskevissa säännöksissä asetettuihin tuen myöntämisen edellytyksiin ja sen tavoitteisiin yksilöimättömästi perustumattomassa muita kuin em. tuotantosuuntia harjoittavia nuorten viljelijöiden aloitustukea hakevia viljelijöitä yleisesti syrjivässä ratkaisukäytännössä on kyse yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesta harkintavallan ylityksestä. Näin ollen valituslautakunta, ottamatta muilta osin kantaa tuen myöntämisen edellytyksiin, kumoaa valituksenalaisen päätöksen siltä osin kuin siinä on hylätty valittajan hakemus nuorten viljelijöiden aloitusavustuksesta ja palauttaa asian tältä osin Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle uudelleen käsiteltäväksi.

 

                 Keskeiset oikeusohjeet

Suomen Perustuslaki (731/1999) 6 §:n 1 mom.;

Hallintomenettelylaki (598/1982) 17 ja 24 §;

Hallintolaki (434/2003) 45 §, 70 § ja 71 §;

Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/1999 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta 8 art. ja 37 artiklan 4. kohta;

Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999) 1 § (os. muut. 44/2000), 2 §:n 1 mom. (muut. 44/2000), 5 §:n 1 mom., 2 mom. (muut. 44/2000) ja 5 mom. (muut. 274/2003), 6 § (os. muut. 274/2003), 7 § (os. muut. 274/2003), 9 §:n (muut. 44/2000) 1 ja 2 mom., 10 §:n (muut. 44/2000) 1 momentin 2 kohta sekä 64 § (os. muut. 44/2000);

Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä (609/2000) 1 §:n 1 momentin (muut. 356/2002) 2 kohta, 35 §:n 1 momentti ja 42 §;

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta (31/2002) 1 §:n 1 mom. (muut. 1364/2003) ja 2 mom., 41 § sekä 63 §:n 1 ja 2 mom. (muut. 1364/2002);

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2003 (295/2003) 65 §;        

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maaseudun kehittämistoimenpiteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä (129/2002) 1 § sekä 39 §:n 1 ja 5 mom.;